Muistoja: Kaarna

6/07/2012

Amarillon C’est l’amour 25.11.05 – 29.12.11




Fin KCH
Goldhill’s
Andovan
sheltie, white



rotu: merino


väri: cream/white/



cream agouti


sukupuoli: uros




Goldhill’s
Pin Up Girl
merino,
black/white
Degn’s Qyos
merino, chocolate/
creme
Mistral’s Bastian
merino, bl/golden/white

sisarukset: C'est la vie
kasvattaja: Elise
Goldie Duck
texel, golden

Feodoroff

Picantto’s Micelle
merino, black/white
Delfoin Komeetta
coronet, goldag/white


Viby’s Kennya
coronet, lemonag/white



Rakkaan marsuvaarimme poismenosta tulee pian puoli vuotta, enkä vieläkään ole raaskinut muokata Kaarnaa pois marsujen sivulta, saati ottaa kuvaansa alas eteisen seinältä, jolla kaikki laumamme jäsenet voi nähdä heti sisälle astuttuaan. Ehkä nyt alkaa olla aika päästää irti ja muistella sitä kaikkea hyvää ja kaunista, jota Kaarna elämäämme toi sen kuuden vuoden aikana, jotka kanssaan saimme jakaa ja päivittää laumamme ajan tasalle.

Kun siis aikanaan alkuvuodesta 2006 laajensin marsujen asumusta entisestään, päädyin etsimään silloisten marsutyttöjemme Hallan ja Lunan seuraksi välejään tasoittavaa poikaa. Suomen Marsuyhdistyksen myyntipalstaa kuukausia seurattuani en yhteydenoton kanssa aikaillut, kun Elise 2. toukokuuta ilmoitti 25. marraskuuta 2005 syntyneistä merinopojistaan. Kaarna liittyi laumaamme 6. toukokuuta 2006, viiden kuukauden ikäisenä.

kuva: Elise Feodoroff, Amarillon
Kaarna ensimmäistä iltaa kotona
             


Elise oli käyttänyt Kaarnan Jens Lindgrenin tuomaroimassa juhlanäyttelyssä 12. maaliskuuta 2006, baby-luokassa tuloksin BIR1, SERTI, BIS-Jr 7 arvostelulla: ”Ruumiinmuoto: Hyvä, myös hyvä pää. Korvat: Vekki. Silmät: Hyvät. Turkin tiheys: Erittäin hyvä. Turkin laatu: Hyvä. Kyljet ja sivut: Hyvät, hyvät pulisongit. Laahuskarvat: Hyvät. Coronet: Hyvä. Kunto: Hyvä.”

Näyttelyistä en minkään eläinlajin kanssa ole erityisemmin osannut kiinnostua, mutta kasvattajan toiveesta kokeiltiin kuitenkin ja käytettiin poika virallisissa Lohjalla 28. toukokuuta 2006 arvostelulla: "Ruumiinmuoto: Hyvä. Korvat: Oik. taite. Silmät: Hyvät. Turkin tiheys: Melko hyvä. Turkin laatu: Melko hyvä. Kyljet ja sivut: Saisi olla hieman paksummat. Laahuskarvat: Saisi olla paksumpi. Coronet: Melko hyvä. Kunto: Hyvä. Sijoitus: 1/1."

             

Kaarna vuonna 2006, kastroinnin jälkeen klipattuna:


Kutsumanimensä Kaarna sai puumaisten kasvien varsia ja juuria ympäröivältä kerrokselta, joka suojaa kasvin sisempiä osia vahingoittumiselta ja sairauksilta koostuen kolmesta kerroksesta: ilman täyttämistä korkkisoluista, nilasta ja jälestä. Kaarna on välttämätöntä puun nestetasapainolle ja mm. suojaa puuta palamasta metsäpalon sattuessa.

Luonteeltaan Kaarna oli aina kiltti, joskin hieman ilkikurinen. Jos sai hoitotoimenpiteistä tarpeekseen, teki Kaarna oitis mielenosoitukselliset pissat syliin ja vaikka toisen tai kolmannenkin kerran, mikäli viesti ei ensimmäisellä mennyt perille. Vaari-ikään ehdittyään Kaarna kävi melko hiljaiseksi ja kuuroutui lähes täysin, vaikka muutoin terve olikin viimeisen kuukautensa hammasvaivoja lukuun ottamatta.

 


Kaarna kastroitiin 17. elokuuta ja yhdistettiin tyttöjen kanssa 16.lokakuuta 2006. Hallan ja Lunan kanssa Kaarna tuli aika lailla alusta asti hienosti toimeen ja paransi myös tyttöjen välejä toisiinsa. Luna nukkui pois 4-vuotiaana maaliskuussa 2008 ja Halla vajaa 7-vuotiaana joulukuussa 2010. Hallan menetettyään Kaarna masentui nopeasti ja kun yhdelläkään eläinsuojeluyhdistyksellä ei ollut kotia hakevia marsuja, otin pian yhteyttä Goldhill’sin Raisaan kysyäkseni, olisiko hänellä mahdollisesti kasvatuksesta pois jääviä aikuisia, mielellään vaikka vanhempiakin tyttöjä. Nilan ja Nevan Kaarna sai seurakseen tammikuussa 2011.


Nilan ja Nevan saavuttua jaoin marsujen asumusta tyttöjen ja Kaarnan kesken, jotta ennättivät hiukan tottua toistensa tuoksuun ja läsnäoloon verkon toisilta puolin ennen kuin 7. tammikuuta alkaen saivat tulla toimeen omillaan. Alkuun meno oli melko toivottoman tuntuista Kaarnan haastettua riitaa, Nevan lopulta annettua samalla mitalla takaisin ja molempien ärryttyä Nilaan, joka muiden riitelystä paniikissa huusi kuin syötävä ja juoksi ympäri asumusta molempiin törmäillen. Kaiken kaikkiaan totuttaminen sujui silti mutkitta ja koko kolmikko tuli melko pian hienosti toimeen keskenään. Kaarna piristyi silmissä ja sai uudessa seurassa elämänilonsa pian takaisin niin, että Hallan poismenon synnyttämän hiljaisuuden täytti taas hyväntuulinen marsujen pulina.

             

             




Kaarna nukkui pois 29. joulukuuta 2011 ja jätti jälkeensä kokoonsa nähden moninkertaisen 
kaipauksen. Herttaisempaa marsuvanhusta saa hakea, eikä sittenkään löydä.

2 kommenttia